Tutkimusviitteitä opintojen sujumattomuustekijöistä

Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otuksella on vuosien 1989 ja 2009 välisenä ollut vireillä useita tutkimushankkeita. Otus "harjoittaa, edistää ja tukee tutkimus-, selvitys- ja julkaisutoimintaa, joka kohdistuu koulutusjärjestelmiin, koulutukseen, opiskelijoiden taloudelliseen, sivistykselliseen ja sosiaaliseen asemaan, elämäntapaan sekä korkeakoululaitoksen rakenteeseen ja toimintaan" (Otus 2010). Eräs näistä tutkimushankkeista on ollut Eero Kurrin "Opintojen pitkittymisen dilemma ? Tutkimus opintojen sujumattomuustekijöistä yliopistoissa ja niihin vaikuttamisen keinoista". En itse ole lukenut kyseistä tutkimusta, mutta siitä on kerrottu muun muassa seuraavaa:

"Kurrin tutkimus osoittaa, että tärkein syy opintojen viivästymiseen on vaikeus suunnitella omien opintojen etenemistä. Myös puutteellinen ohjaus jarruttaa opiskelutahtia. Opintojen etenemiseen vaikuttavat voimakkaasti myös opiskelukavereiden ja muiden ystävien apu. Opintojen ohessa tehtävällä työllä ei sitä vastoin ole suurta vaikutusta opiskelutahtiin. Tässä kohdin Kurrin selvitys eroaa aikaisemmista tutkimuksista, joiden mukaan suomalaisopiskelijoiden opinnot kärsivät runsaasta työnteosta." (Mäklin 2006)

Liitteessä 1 olevan ammattikorkeakoululaisille suunnatun kyselyn tulosten perusteella muodostetut listat AMK-opiskelijoiden opintojen viivästymisien syistä tukevat Kurrin tutkimuksen tuloksia, sillä esimerkiksi henkiseen hyvinvointiin liittyvät syyt sijoitetaan työssäkäymistä merkittävämmäksi syyksi.

Liitteessä 2 on lista kiusaavista tahoista ja kiusaamisen syistä, jotka on muodostettu toisen ammattikorkeakoululaisille suunnatun kyselyn vastausten pohjalta. Kiusaajaksi määritellään siinä sekä muut opiskelijat, että myös opettajat.



LIITE 1 - AMK-OPISKELIJOIDEN OPINTOJEN VIIVÄSTYMISIEN SYITÄ

Huhtikuussa 2009 tehty kysely (Liimatainen ym. 2010), johon vastasi 734 opinnoissaan viivästynyttä opiskelijaa (278 ammattikorkeakouluopiskelijaa ja 456 yliopisto-opiskelijaa). Kysely kohdistettiin korkeakouluopiskelijoille, joiden opintopistekertymä oli vähäinen (ammattikorkeakoululaisilla kriteerinä 2 ? 10 lukukauden ajan opiskeleminen ja kertymä lukukautta kohden alle 22,5 opintopistettä); korkeakouluopiskelijoille, joilta opintokokonaisuudesta puuttui lähinnä vain opinnäytetyö (ammattikorkeakoululaisilla kriteereinä  opinto-oikeusajan viimeisellä vuodella opiskelu tai lisäajan anonut opiskeluiden loppuun suorittamiseen).

Vastaaja on voinut valita useita vaihtoehtoja. Prosenttiluvut osoittavat, mikä osa vastaajista on valinnut kyseisen viivästymiseen yhteydessä olevan syyn. Taulukko on lajiteltu Yhdistetty-sarakkeen mukaan, joka on ollut mukana lähteenä olleessa taulukossa.

Väittämät opintojen viivästymisen syiksi ammattikorkeakoulussa (%)

1 Työssäkäynti 36,0

2 Opiskelumotivaation puute 38,8

3 Henkinen hyvinvointi (esim. jaksaminen) 41,4

4 Perhe-elämä, ihmissuhteet 38,5

5 Laiskuus 32,4

6 Opinnäytetyön viivästyminen 30,2

7 Opintojen järjestämiseen liittyvät asiat 27,3

8 Ohjauksen puute 20,5

9 Valmistumisella ei ole kiirettä 16,2

10 Taloudelliset vaikeudet 23,4

11 Vaikeudet toteuttaa suunnitelmia 21,6

12 Vaikeudet suunnitella ajankäyttöä 21,2

13 Työssä käynti alan työkokemuksen hankkimiseksi 10,1

14 Jokin muu syy 17,3

15 Opiskelu on kuormittavaa 21,9

16 Aktiivinen järjestö- / harrastetoiminta 9,7

17 Epävarmuus työllistymisestä 16,9

18 Opiskelupaikkakunnan ulkopuolella asuminen 7,6

19 Puutteelliset opiskelutaidot 10,1

20 Vaikeudet tiettyjen oppiaineiden opiskelussa 15,5

21 Fyysinen terveydentila 13,7

22 Valmistumisen pelko 10,1

23 Opiskeltavat asiat ovat vaikeita 8,6

24 Muu kuin tutkintoon liittyvä opiskelu 3,6

25 Myöhäinen valvominen / juhliminen 5,8



LIITE 2 - KIUSAAVAT TAHOT JA KIUSAAMISEN LUONNE

Taulukko kiusaavista tahoista ja kiusaamisen luonne avovastausten perusteella , tutkimuksesta "Tutkimus ammattikorkeakouluopiskelijoiden koulutuspoluista, koulutuksen laadusta ja opiskelukyvystä"  (Latvikainen 2010). Vastaajista naisia 71 %, mediaani-ikä 24 vuotta. Kyselyn kohdentamista varten oli pyydetty kaikilta ammattikorkeakouluilta otanta (tasavälein joka neljäs vuosina 2004 ? 2009 opintonsa aloittanut opiskelija, joilla oli vähintään yksi opintosuoritus) läsnäolevista nuoriso- ja aikuisopiskelijoista. Otokseksi muodostui täydentävien vaiheiden kautta 25294 opiskelijaa, joista kyselyyn vastasi 5698 vastaajaa (vastausprosentti 23).


* Kiusaavat tai syrjivät tahotOpiskelijatoverit 180

* Opettajat 68

* Kiusaamisen tai syrjimisen luonne ja tavat

* Muut opiskelijat jättävät ryhmän ulkopuolelle 126

* Etniseen taustaan tai kieleen perustuva kiusaaminen tai syrjiminen 22

* Opettaja kohtelee opiskelijoita eriarvoisesti 19

* Yleinen ilmapiiri (esim. henkilökemiat, huono ryhmähenki) 19

* Sanallinen kiusaaminen, juoruilu, perättömien huhujen levittäminen 19

* Henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvä kiusaaminen 17

* Ikään perustuva syrjintä tai kiusaaminen 13

* Ryhmätöihin liittyvä syrjintä ja kiusaaminen 11

* Opettajan epäammattimainen käyttäytyminen 9

* Opintosuoritusten vähättely tai pilkkaaminen 9

* Sukupuoleen perustuva vähättely (mies-/naisvaltaisilla aloilla) 6

* Seksuaalinen häirintä tai vitsit 4

 

LIITE 3 - Tekstikatkelma (vuodelta 2008) kirjan "Tehokas Java EE -sovellustuotanto" esipuheesta (kirjoittajana kirjan kirjoittajan "mentorina" toiminut Pekka Malmirae).

"Olen keskustellut useamman ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa sovelluskehitystä työksensä opettavan lehtorin kanssa siitä, mitä oppilaitokset tällä hetkellä tarjoavat ja mitä yrityksissä sovelluskehittäjältä vaaditaan lähtötasona yhä enenevässä määrin. Siinä välissä on hyvin suuri kuilu. Sovelluskehitysfirmoissa, etenkin pienemmissä, markkinoilla pärjäämisen avaintekijä on ketterä ja tehokas sovellustuotanto, jonka tulee pystyä toimittamaan korkealaatuisia sovelluksia, reagoimaan nopeasti muutoksiin. Aikataulut eivät yleensä anna varaa harjoitella asiakkaan kustannuksella. Oppilaitoksissa taas pyrkimyksenä on antaa opiskelijoille perusvalmiudet hyvin moneen teknologian ymmärtämiseeen, mutta syvempi perehtyminen valittuun teknologiaan jää lähes aina opiskelijan oman harrastuneisuuden varaan. Tämä ei missään nimessä ole oppilaitosten huonoutta vaan opetusohjelman käytännössä sanelema pakko. Toinen merkittävä syy kuiluun yritysten ja oppilaitosten välillä on se, että tiivistahtisen lukuvuoden aikana opettajat eivät juurikaan ehdi itse paneutua uusiin menetelmiin, vaan heillä on täysi työ opetuksen perusvaatimusten täyttämisessä. Ja sitä mitä et itse syvällisesti hallitse on hyvin vaikea lähteä opettamaan muille."


Lähteitä

Latvikainen, E. 2010. Opiskelijan ammattikorkeakoulu 2010 - Tutkimus ammattikorkeakouluopiskelijoiden koulutuspoluista, koulutuksen laadusta ja opiskelukyvystä. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs 35/2010. Luettu 4.1.2011. linkki

Liimatainen J, Kaisto J, Karhu K, Martikkala S, Andersen M, Aikkola R, Anttila K, Keskinarkaus P & Saari, P. 2010. Viivästynyt? Minäkö? Valtti. Luettu 4.1.2011. linkki

Mäklin, M. 2006. Puutteellinen suunnittelu viivästyttää opintoja. Helsingin Yliopisto. Luettu 4.1.2011. linkki

Otus. 2010. Mikä on Otus? Luettu 4.1.2011. linkki